Hernepussi

Missä on mun elämä? Missä mun itsenäinen ja omatoiminen elämä?

Siis voi ****tti ku **tuttaa. Olen lähdössä töihin, ja suunnittelin meneväni sitten ystäväni luo. Äiti soitti selvinpäin, että lähtevät käyttämän autoa katsastuksessa ja tule käyttämään töiden j'lkeen koira lenkillä. Erittäin vastentahtoisest suostuin, kun ei jätetty vaihtoehtoja. Nojoo, myönnän, että koira on myös minun. Mutta inhoan viimehetken muutoksia, jotka tulevat omien suunnitelmien väliin.
En pidä siitä. Eilen lähdin porukoille vain saunaan, ja äidin pyynnöstä käyttämään koiraa lenkillä. Minun piti tehdä koulutehtäviä, ja äiti sanoi, että tee täällä niitä. Arvatkaa pääsinkö tekemään koulutehtäviä, kun äiti oli päässyt tissuttelemaan piilopulloaan, ja päätti alkaa grillaamaan, ettei isän tarvinnut. Enhän minä voinut sen antaa yksin käyttää grilliä, kun siinä olisi ollut lihat pitkin pihaa ja varmaan grillikin vielä kaasun kanssa nurin. Että olin äkäinen, mun koko päivä meni siinä, etenkin kun sanoin haluavani lettuja. Ennen kuin olin päässyt grillaamaan äiti oli tehnyt lettutaikinan. Minähän ne letut sitten paistoin. ja saunaan pääsin vasta illalla. Jouduin istumaan paikoillani grillin ääressä tiedostaen, että koulutyöt eivät valmistu joutenolemalla.

Vedin tämän päiväisen puhelun jälkeen kilarit, luultavasti silmämeikki täytyy puhdistaa ennen kuin pääsen lähtemään töihin.
Tällainen pakollinen purkautuminen perjantaille. Turhauttaa, ja itkettää, mä en jaksa. Haluan oman elämän, mihin pystyn vaikuttamaan, en ole enää se orjatyövoima vanhemmilleni, jota voi heitellä kuin hernepussia liikuntatunnilla. Sellainen oloni on tällä hetkellä. Hernepussi.