Juhannuksia

Vedän syvään henkeä, ja uudestaan.
Vielä kerran, suljen silmänni ja otan pitkän henkäyksen.
Ja puhallan sen ulos hyvin hitaasti.

Tässä on ollut ongelmia nettiyhteyden kanssa, mokkulan sopimuksen vaihtaminen ei käynyt niinkuin piti ja nyt jaan netin tabletilta. Tämän vuoksi puoletkaan yrittämistäni nettisvivuista ei toimi. Mitä nyt laskujen maksuista tai muista hoidettavista asioista. Juhannuksena otin ihan rennosti ja näin ystäviäni. Parin vapaapäivän jälkeen haluaisin todellakin tehdä jotain hyödyllistä. Tämä on turhauttavaa.

Juhannus meni hyvin, vaikka torstaina tuntui ettei mikään voi mennä hyvin. Äiti soitteli mua kotiin ihan tuhannen kännissä. Menin perjantaina käymään siellä ennen ystävävien seuraan siirtymistä. Meno siinä kohtaa päivää oli yllättävän hillittyä. Juhannus on vihoviimeinen juhla, jolloin haluan olla kotona. Meillä on suhteellisen iso takapiha ja pihan perällä on grilli ja huvimaja, jossa paljon kesäisin vitetään aikaa. Seuraavassa muutama muisto aiemmilta juhannuksilta:

Juhannus 2014
Kun menin kotiin ystävien parista yhdeltä yöllä grillissä oli kylmenneet pari pihviä ja makkaraa. Kaasu oli päällä, käänsin sen pois ja suljin auki olevan huvimajan oven. Sisällä oli ihan hiljaista, koira vain haukkui hieman, kun avasin takaoven. Juhannuksesta selvittiin tänäkin vuonna.

Juhannus 2013
Olin ystävän luona lähellä porukoita, kun lähdin käymään koiran takia kotona. Ajattelin käyttää sitä lenkillä, koska porukat olivat arvatenkin siinä kunnossa etteivät päässeet tielle -saatika saaneet hihnaa koiralle.
Kun menin kotiin, näin isän kampeamassa itseään ylös ja äidin auttamassa puolivälissä takapihaa. Nämä huutavat apuun, mutta huusin takaisin, että ku ovat jo sinne asti päässeet niin pääsevät kyllä sisällekin asti. Otin koiran ja käytin lenkillä. Sitä en muista olivatko päässeet sisälle kun tulin takaisin. Menin takaisin ystävälleni laulamaan Singstaria, silloin Irinan Pokka sai uuden merkityksen.

Juhannus 2006
Oli perus viileä juhannus, aurinko kyllä paistoi. Veljeni oli 12-vuotta, Ärrällä oli silloin vielä halpoja leffanvuokrauksia. Kävimme veljen kanssa vuokraamassa Ärrältä Mel Gibsonin Apocalypton ja Jack Blackin Nacho Libren,  katsoimme leffat ja söimme sipsiä. Vanhemmat olivat grillin huvimajalla koko illan ja me olimme tyytyväisiä.

Juhannus 2002
Äiti kutsui vanhan työkaverinsa miehensä ja poikiensa kanssa kylään. Pojista nuorempi tuli mukana, tämä oli veljeäni vuoden-kaksi vanhempi. Olimme kolmisin sisällä ja katsoimme televisiosta Shakiran esiintymistä Kaivopuiston kesäkonsertissa.

Oma alkoholikulttuuri

Ensi viikolla on taas juhannus ja yksi syy juoda itsensää vahingossa hengiltä.
Alkon myyntitilastoihin tulee selvästi erottuva piikki, kun ihmiset ryntäävät kauppaan ostamaan alkoholia. Itse aion juoda pari lasia viiniä ja syödä hyvin, jos seuraa on. Yksin juon erittäin harvoin, silloinkin jonkun paremman ruuan kanssa, jos olen nähnyt vaivaa ateriani eteen enemmän kuin vartin verran. Viimeksi olen yksin juonut punaviiniä itsenäisyyspäivänä, kun ostin kasleria ja tein pihvit juhlapäivän kunniaksi.

Käytän alkoholia, vaikka olen nähnyt mitä se ihmiselle voi tehdä. En ole absolutisti vaan nautiskelija.
Voin lähteä ystävien kanssa baariin, juoda yhden ja olla loppuillan vesilinjalla, ja pitää silti hauskaa. Tai voin olla myös täysin selvänä ystävien kanssa ilman yhtäkään annosta alkoholia. Yleensä olen se, joka pitää muista huolen.  
En pidä kamalassa humalassa olemisesta. Tarvitsen sen kontrollin omasta käyttäytymisestä ja sanomisesta. Ihan kamalaa on jo se, että huomaat hoippuvasi vähän ja olet ystävien kanssa baarissa. Siinä kohtaa otan yleensä loppuillan vettä. Haluan tietää mitä teen ja mitä sanon ja mihin astun. Se oma suojeluvietti on todella suuri.

Olen ollut niin humalassa muutaman kerran, etten muista kaikkia tapahtumia illoista ystävien kanssa. Silloin olen yleensä uskaltanut juoda enemmän, kun on tiennyt olevansa ystävien seurassa koko illan. Näistäkin "kännäyksistä" on kolme-neljä vuotta aikaa. Lisäksi kanssaihmisistä saattaa olal ärsyttävääkin ja osin häpeällistä, ettei toinen muista mitään. Tämän olen kokenut äidin kanssa monesti. Joinakin iltoina on turha edes yrittää sanoa mitään ja joinain iltoina puhun äidille kuin pikkulapselle.

 Haluan pitää itseäni sivistyneenä alkoholinkäyttäjänä. Haluan osoittaa sen yhden tavan millä alkoholia voi nauttia. Nuorten kanssa keskustellessa en kiellä heitä täysin juomasta, mutta painotan puheissani omaa vastuuta ja alaikäisyyttä. Teoilla on seurauksinsa ja asioista täytyy pystyä keskustelemaan. Kenenkään elämää ei pysty hallitsemaan täydellisesti -ei edes omaansa.